Luonnetestin arvosteluohje - TERÄVYYS

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyyden ilmaisut sisältyvät koiran omaan uhka-asenteeseen ja niitä voidaan lähinnä pitää koiran varoituksina. Terävyys ja puolustushalu kuuluvat selvästi yhteen. Voitaneen todeta terävyyden olevan puolustushalun passiivinen osa.

Tässä tarkoitettava terävyys on se, joka ilmenee tuntemattoman henkilön uhatessa koiraa tai jotakin koiralle läheistä. Samanlaista terävyyttä voidaan nähdä koiran tavatessa toisen samaa sukupuolta olevan koiran. Tällaisessa tapauksessa on tosin muistettava, että silloin asenteeseen voi sisältyä reaktioita, joita ohjaavat muut kiihokkeet kuin puolustushalu. Nämä kiihokkeet ovat useimmiten sukupuolisia.

Testissä arvostellaan ainoastaan sitä terävyyttä, joka ilmenee koiran kohdatessa ihmisiä ja tuntiessa näiden uhkaavan itseään. Terävä koira ei tarkoita vihaista koiraa, mutta on totta, että erittäin terävä koira helposti muuttuu vihaiseksi.

Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä vähemmän ärsytyksiä tarvitaan ja mitä lyhyemmässä ajassa ne herättävät aggression, sitä matalampi on ärsytyskynnys ja sitä korkeampi terävyysaste. Terävyydessä kynnyksen korkeus vaihtelee sen mukaan, missä koira on joutuessaan uhatuksi. Jopa koiran mieliala vaikuttaa tulokseen.

Hyvin väsynyt, erittäin nälkäinen tai seksuaalisesti kiihoittunut koira on melkein aina helpoimmin ärsyyntyvä ja alttiimpi hyökkäämään. Terävyyskynnys näyttää usein olevan riippuvainen toimintakyvyn suuruudesta siten, että mitä suurempi toimintakyky, sitä korkeampi terävyyskynnys.

Suhdetta ei saa kuitenkaan pitää selviönä. Tavataan koiria joiden toimintakyky on arvioitu suureksi ja joilla silti on melko suuri terävyys.

Päinvastainen yhdistelmä on kuitenkin yleisempi niin että vähemmän toimintakykyisillä koirilla on myös pienempi terävyyskynnys. Tästä huolimatta em. toimintakyvyn ja terävyyden riippuvuussuhde on olemassa. Se on melko helposti selitettävissä. Toimintakykyinen koira ei pelästy helposti ja koska juuri uhatuksi tulemisen tunne yleensä laukaisee terävyysreaktiot on luonnollista, että toimintakykyisen koiran terävyys on harvoin suuri.

Arvosteltaessa koiraa joka osoittaa suurta tai erittäin suurta terävyyttä ja joka on arvosteltu toimintakykyiseksi, on erittäin tarkkaan pohdittava, onko toimintakyky ehkä arvosteltu liian suureksi siksi, että koira on osoittanut suurta puolustus- ja taisteluhalua tai ehkä peittänyt heikohkon toimintakykynsä.

Terävyystaipumukseen voi melko helposti vaikuttaa etenkin sitä lisäävästi, mutta myös heikentävästi. Huolimatta siitä, että luonnostaan hyvin terävät koirat sopivat paremmin terävyyttä vaativiin tehtäviin, ei vähäisen terävyyden vuoksi pidä sulkea koiraa pois jostain palveluskoiralajista lukuunottamatta ehkä vartiokoiran tehtäviä. Vartiokoiralle on aina eduksi synnynnäinen terävyys.

Tässä ei pidä arvioida vain terävyyden suuruutta vaan myös sitä, miten helppoa tai vaikeaa on koiran luopua epäilevästä asenteestaan. Palautumiskyvyllä tarkoitetaan sitä, että koira luopuu epäluuloisuudestaan heti, kun sen aiheuttanut ärsyke puuttuu. Hyvä palautumiskyky on hyödyksi useimmissa palveluskoiratehtävissä. Tässäkin voidaan vartiokoiraa pitää poikkeuksena.

Terävyysasteen määritteleminen ei yleensä vaadi mitään erillistä koetta. Toimintakykykokeen aikana terävyys tulee yleensä tarpeeksi esille, jotta se voidaan arvostella. Sitä vastoin koiran palautumiskyvyn toteaminen vaatii usein erillisen kokeen. Toimintakykykokeessakin voidaan saada tietty käsitys koiran kyvystä muuttua hyökkäävästä välinpitämättömäksi tai ystävälliseksi. Tilanne riippuu hieman siitä, käytetäänkö avustajaa vai hahmoa. Hahmoa käytettäessä osa uhasta on jäljellä vielä, kun koiraa yritetään saada voittamaan mahdollinen pelkonsa, eikä voida odottaa palautumisen olevan nopeaa. Avustajaa käytettäessä voidaan heti koiran voitettua pelkonsa muuttaa avustajan asenne uhkaavasta ystävälliseksi ja houkuttelevaksi jolloin koiran palautumiskyky tulee paremmin esille.

Reaktioiden kuvaileminen

Ensimmäinen tilaisuus terävyyden tarkkailuun tarjoutuu toimintakykykokeen aikana. Päätarkoituksena on tietysti selvittää toimintakykyä, mutta samalla ilmenevää terävyyttä ei saa jättää huomioimatta. Tavallisia terävyysreaktioita ovat pään laskeminen, huohotus tai yskiminen, murina, haukkuminen, niska- ja selkäkarvojen nosto ja hampaiden näyttäminen. Useimmiten häntä laskeutuu vaakatasoon tai sen alle (myös merkki toimintakyvystä) ja se heiluu täsmällisesti sivusuunnassa. Hyvin vilkkailla, epävakailla koirilla voivat murina ja haukkuminen muuttua täydeksi ulinaksi. Korvat painuvat yleensä taakse- ja sisäänpäin. Tätä ilmenee myös tavanomaisella haluttomuuden merkkinä ilman, että se johtuisi terävyydestä.

Em. terävyyden ilmentymät on lueteltu suunnilleen aikajärjestyksessä, paitsi korvien tarttuminen taaksepäin yleensä heti alkuun. Tämä järjestys ei kuitenkaan ole ehdoton. Toiset koirat nostavat aina niska- ja selkäkarvansa ennen murisemista. Syytä ei ole varmasti tiedossa, mutta näillä koirilla on taipumus, joka viittaa niiden hiljaisuuteen.

Yleensä kaikki terävyysilmiöt eivät esiinny samanaikaisesti, vaan ne lisääntyvät asteittain sitä mukaa kun ärsytysten voima kasvaa. Terävyyspiirteiden määrän lisäksi myös niiden voimakkuus ilmentää terävyyden lisääntymistä.

Ärsytyksiä, ärsytyskynnyksiä, reaktioita

Voidakseen määritellä terävyyskynnyksen korkeuden täytyy testituomarien päättää vaikuttavan ärsytyksen suhteellinen voima koiran osoittaessa ensimmäisiä terävyyden merkkejä. Ärsytysten voimakkuutta ei arvioida sen perusteella, miten se vaikuttaa koiraan, vaan muiden yleisten sääntöjen mukaan. Esim. pitkä välimatka - vähäinen ärsytysvoima, lyhyt välimatka - suuri ärsytysvoima. Lisäksi sellaisella liikkeellä, joka suuntautuu koiraa kohti, on suurempi vaikutus kuin sivulle tai taaksepäin suuntautuvalla. Liike koirasta poispäin vähentää uhkaa ja kutsuu takaa-ajoon tai hyökkäykseen. Epäröivät epäsäännöllisesti toistuvat liikkeet ärsyttävät enemmän kuin rauhalliset ja yhtäjaksoiset. Epäröivät liikkeet, jotka keskeytetään kokonaan pitkiksi jaksoiksi, voivat olla hyvin tehokkaita. Erilaiset uhkaavat käsieleet vaikuttavat vaihtelevan voimakkaasti, kun taas matalat, nopeat ikäänkuin pistävät eleet ovat paremminkin ärsyttäviä kuin pelottavaa. Lyövät eleet pelottavat enemmän ja voivat - jos koira on tottunut lyönteihin ja hakkaamiseen aiheuttaa, että koira vastaa jollakin opitulla tavalla. Usein täydellisesti antautumalla tai puolustautumalla.

Mitä matalampi ärsytyskynnys ja korkeampi terävyysaste koiralla on sitä heikompi ja lyhytaikaisempi ärsytys herättää koirassa terävyyden.

Ei ainoastaan terävyyden vaan myös muiden sellaisten ominaisuuksien arvostelussa, joissa ärsytyskynnyksen korkeus pitää arvostella tulee huomioida, että vaikuttavien ärsytysten täytyy olla alussa vähäisiä ja jaksottain kasvavia kunnes reaktio syntyy. Ärsytysten voimakkuuden ja kynnyksen korkeuden suhde on aina sama. Heikko purkautumisärsytys = matala kynnys; voimakas purkautumisärsytys = korkea kynnys. Terävyyteen pätee edellä mainittu sääntö: matala kynnys tarkoittaa suurta terävyyttä ja päinvastoin.

Erikoiskoe

Terävyyden erikoiskokeessa arvostellaan koiran osoittamaa terävyyttä epäilystä herättäviä ihmisiä kohtaan. Samalla luodaan tarpeellista pohjaa sen arvostelemiselle, säilyykö aggressiivisuus vaikka ärsytykset ovat lakanneet.

Terävyyskokeen paikka ja toteutustapa on valittava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
Koiran pitää tuntea olonsa yksinäiseksi, ja olla ilman ohjaajansa tukea. Sen tulee olla kytketty lyhyellä ketjulla seinään tai muuhun sellaiseen niin, ettei se voi paeta (60-70 cm pituinen ketju). Koiraa ei saa sitoa siten, että kaulain kiristyy. On käytettävä leveää nahkakaulainta, josta koira ei voi perääntymällä päästä irti.

Koe alkaa koiran kiinnittämisellä em. tavalla. Ohjaaja poistuu koiran näkö- ja hajuetäisyyden ulkopuolelle vaikuttamatta mitenkään koiraan poistuessaan. Avustaja on jo sitä ennen piiloutunut alueelle. Avustajan ei pidä aloittaa työskentely heti ohjaajan poistuttua. Tarvittavan väliajan pituus riippuu koiran käytöksestä. Koe voi alkaa koiran osoittaessa käytökseltään ettei se enää kaipaa ohjaajansa luokse. Ts. koira istahtaa tai asettuu makuulle, tutkii aluetta kaikessa rauhassa tai ainakin vaikuttaa täysin rauhoittuneelta.
Erikoiskokeen tarkoituksena on paljastaa sekä terävyysaste että palautumisaika. Arvioitaessa tiettyyn ominaisuuteen vaadittavan arsytyskynnyksen korkeutta, on ärsytyksen oltava alussa vähäistä ja vähitellen yhä suurempaa kunnes purkautumispiste on saavutettu.

Avustaja ohittaa koiran parin metrin etäisyydeltä kävellen ja käyttäytyen hyvin tavanomaisesti. Riippumatta siitä, miten koira ohitettaessa on käyttäytynyt avustaja kääntyy takaisin kohti koiraa epävarmasti ja epäröiden, hiipien välillä pysähdellen ja liikkuen sivulle ja taaksepäin. Muutaman metrin päässä koirasta avustaja aikaakin käyttäytyä epäröinnin sijasta uhkaavasti. Avustaja nostaa piiskan ja uhkaa lyövänsä ja pysähtyy sitten piiska kohotettuna ja vartalo ojentuneena koiraa kohden.

Huolimatta varhaisesta terävyysreaktiosta ärsytyksen voimakkuuden ollessa vielä matala jatketaan ärsykkeiden kasvattamista aina voimakkaaseen valehyökkäykseen saakka. Hyökkäyksessä käytetään nopeita lyöntejä pehmeällä vitsalla, lyönnit eivät koskaan saa osua koiraan, vaan ilmaan, maahan seinään tai muuhun elottomaan kohteeseen

Hyökkäyksen on oltava mukana kokeessa, jotta saadaan jotakuinkin tarkka kuva siitä, miten koiran voi odottaa käyttäytyvän hyvin vaikeassa tilanteessa. Tavallisimmat käyttäytymistavat tilanteessa ovat seuraavat, koiran terävyysreaktiot lisääntyvät ja passiiviseen terävyyteen tulee lisäksi vihamielistä toimintaa, terävyys lisääntyy, mutta estot pidettävät koiraa puolustamasta itseään hyökkäämällä (puuttuva toimintakyky, kunnioitus ihmisen ylivoimaa kohtaan), koira osoittaa hysteerisiä taipumuksia (huutaa, heittelehtii eri suuntiin, kalisuttaa leukojaan jne.) jonka jälkeen terävyys vaimenee ja koira kyyristyy maahan tai sitten koira seisoo, istuu tai makaa täysin vailla merkkejä terävyydestä, mutta myös ilman varsinaisia alistuneisuuden merkkejä ts. käyttäytyy jotenkin luottavaisen välinpitämättömästi.

Uhka-asentoon pysähtymisen ja hyökkäyksen välillä on pidettävä hetken tauko, olivatpa koiran reaktiot uhkailuun miIlaiset hyvänsä. Kuitenkin voi ilmetä myös sellaisia reaktioita, että tuomarien näkemyksen mukaan hyökkäyksellä ei voitettaisi mitään. Koira osoittaa niin täydellistä antautumista, että todennäköisyys käytöksen muuttumiseen hyökkäyksen aikana on olematon.

Päätettäessä, ettei hyökkäystä suoriteta menetetään mahdollisuus tarkkailla koiran palautumiskykyä. Voidaan tosin lisätä, että samoin tapahtuu jos hyökätään koiran ollessa antautunut. Hyökkäys suoritetaan hyvin äkkinäisesti ja raivokkaasti. Hyökkäyksen on loputtava yhtä äkkiä kuin se alkoikin ja avustajan on käyttäydyttävä täysin päinvastaisesta: ystävällisesti ja luokse kutsuen. Avustajan on siis kyettävä muuttamaan käyttäytymistään täysin. Tähän saakka avustaja on ollut vaiti ja toiminut vain eleiden, liikkeiden ja vartalon asentojen avulla. Nyt hänen on äänneltävä pehmeästi ja sovittelevasti samalla kun hän polvistuu tai menee kyykkyyn ja tekee kaikkensa tarjotakseen tuttavuuttaan koiralle. Hän ei saa osoittaa minkäänlaista epäröintiä ja koiran on voitava selvästi tajuta, ettei minkäänlaista vaaraa en ole.

Nyt koiran täytyy näyttää kykynsä siirtyä mielentilasta toiseen vallitsevien ulkoisten ärsykkeiden mukaan. Ei pidä tietenkään odottaa, että puolustautumistilassa oleva koira silmänräpäyksessä muuttuisi ystävälliseksi, mutta siihen suuntaan olisi pyrittävä.

Ohjaaja palaa koiran luokse avustajan ollessa vielä paikalla. Testituomarit tarkkailevat muuttuuko koiran käytös avustajaa kohtaan ohjaajan tullessa paikalle. Useimmiten koira kiinnittää kaiken huomionsa ohjaajaan ja on kiinnostunut vain hänestä. Jos koira palautumisvaiheen aikana on välinpitämätön tai alistuva, osoittaa ohjaajan läsnäollessa ilmenevä aggressio koiran puolustushalun olevan riippuvainen ohjaajan tuesta.

Tämä tieto on hyödyksi sekä lopullisessa toimintakyvyn arvostelussa että puolustushalun määrittelyssä ja palautumiskyvyn arvostelu selkenee.

Arvostelu

Mikäli koira osoittaa voimakasta terävyyttä heikkojen vähäisten ärsykkeiden perusteella saa koira arvosanan suuri terävyys. Jos terävyys on kohtuullista ja vaadittavat ärsykkeet ovat suurempia, arvostellaan terävyys kohtuulliseksi. Vasta usean voimakkaan ärsytyksen jälkeen melko pieninä ilmenevät terävyysreaktiot luokitellaan pieneksi terävyydeksi.

Jos koira muuttuu terävästä välinpitämättömäksi tai luoksepäästäväksi heti uhkaärsytysten vaihduttua tutustumisärsykkeiksi, niin arvostellaan asenteen ilmaisevan "ei jäljelle jäävää hyökkäyshalua". Huomatkaa, mikäli koira osoittaa tiettyä pidättyväisyyttä, mutta ei hyökkäyshalua, sitä ei saa rangaista siitä. Ei voida vaatia luonteeltaan hieman pidättyvän koiran muuttuvan juuri tässä tilanteessa. Jos koira sitä vastoin reagoi loppuvaiheen ystävällisyyteen hyökäten tai osoittaen voimakasta halua hyökätä, kirjataan kohta "jäljelle jäävin hyökkäyshaluin".